Palveluskoirakokeet

Palveluskoirakoelajeja ovat: jälkikokeet, hakukoe, viestikoe, etsintäkoe, suojelukokeet, pelastuskoirakokeet, valjakkohiihto ja opastuskoe. Ennen kuin koira saa osallistua varsinaisiin palvelus- tai pelastuskoirakokeisiin tuleen sen suorittaa käyttäytymiskoe (BH-koe) hyväksytysti. Palveluskoirakokeet ovat palveluskoirarotuisten koirien rodunomaisia kokeita, joiden tulosten perusteella kyseisille roduille myönnetään muoto- ja käyttövalioarvot. Kokeisiin saavat osallistua vain rodut, joilla on palveluskoiraoikeudet (rotuluettelo). Jälki-, haku-, viesti-, ja etsintäkokeet sisältävät tottelevaisuus- ja maasto-osuudet. Näissä palveluskoirakoelajeissa on kaikissa samanlainen tottelevaisuusosuus. Tottelevaisuusosuudessa tarkistetaan koiran ohjattavuus, temperamentti, vietti- ja työskentelykestävyys sekä hermorakenne erilaisilla suorituksilla. Maasto-osuuteen kuuluu lisäksi esine-etsintä, jossa koira etsii ja tuo ohjaajalleen maastoon pudotettuja esineitä.

Käyttäytymiskoe, koulutustunnus BH

Kaikki koirat tarvitsevat peruskoulutuksen ja niiden tulee suhtautua ympäristöön ja liikenteeseen välinpitämättömästi. Jokainen koiranomistaja voi mitata koiransa yhteiskuntakelpoisuuden osallistumalla käyttäytymiskokeeseen. Kokeeseen saavat osallistua kaikki koirat, myös rekisteröimättömät, kunhan ne on tunnistusmerkitty. Käyttäytymiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran yhteiskuntakelpoisuus ja vain koulutustunnuksen (BH) saavuttaneet koirat saavat myöhemmin osallistua palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin.

Käyttäytymiskokeen tottelevaisuusosuus sisältää seuraamisen sekä taluttimessa että vapaana, istumisliikkeen, maahanmenoliikkeen ja luoksetulon sekä paikallaolo -liikkeet. Hyväksyttävään suoritukseen vaaditaan vähintään 70% maksimipistemäärästä. Käyttäytymiskokeen toinen osuus suoritetaan, joko kadulla, torilla, liikekeskuksessa tai muulla yleisellä paikalla, jossa tarkistetaan koiran suhtautuminen normaaliin liikenteeseen. Koiran tulee suhtautua valinpitämättömästi ja positiivisesti ohikulkeviin ihmisiin, koiriin, autoihin, polkupyöriin, lastenvaunuihin, rullaluistelijoihin ja muihin tavallisesti liikenteessä kohdattaviin tilanteisiin.

Koetta ei arvostella pistein, vaan tuomari tarkkailee koiraa eri tilanteissa ja niiden perusteella, joko hyväksyy tai hylkää sen suorituksen. Käyttäytymiskoe on uudelle koiranohjaajalle helppo ja miellyttävä aloitus koetoimintaan. Koirien suorituksia ei aseteta paremmuusjärjestykseen vaan kaikki hyväksytysti kokeen suorittaneet koirat saavat koulutustunnuksen.


Kansallisia palveluskoiralajeja



Jälkikoe (PAJÄ), koulutustunnus JK1-3

Jälkikoe on koemuodoista suosituin. Palveluskoirakokeissa koira jäljestää ihmisen tekemää jälkeä. Jälki tehdään siten, että jäljentekijä, koiralle vieras henkilö, kävelee maastossa suunnitellun reitin ja jättää kävelyuralleen 6 jälkiesinettä, n. 10 cm pitkiä kuivia, radan tunnuksella merkittyjä oksan pätkiä. Jälki ja jäljen vanhentumisaika pitenee luokittain.

Ohjaaja lähettää koiran etsimään jälkeä tuomarin osoittamasta kohdasta etsintälinjan päästä. Ohjaaja
seuraa koiraa n. 10 metrin etäisyydellä. Tultuaan jäljen kohdalle koiran tulee lähteä seuraamaan sitä oikeaan suuntaan eli samaan suuntaan kuin jäljentekijä on kulkenut. Koiran tulee seurata jälkeä tarkasti siten, että se löytää kaikki kuusi jälkiesinettä, jotka sen tulee ilmaista tai viedä ohjaajalle. Jälkikokeessa tuomari arvostelee vain koiran jäljen etsimisen ja jäljestämään lähdön. Tämän jälkeen ohjaaja ja koira työskentelevät kahden kesken kunnes tulevat jäljen päähän esineelle no 6, johon jälki loppuu.

Aloitettaessa jälkiharjoittelua on syytä pyytää apua koulutusohjaajalta tai lajin kokeneelta harrastajalta, jotta perustyötä ei tehdä väärin. Lajia on mahdollista harjoitella yksin, mutta on tärkeää ajaa välillä myös harjoituksissa vieraan tekemää jälkeä.

Hakukoe (PAHA), koulutustunnus HK1-3

Hakukokeen henkilöetsinnässä koiran tulee etsiä, löytää ja ilmaista merkityltä alueelta sinne piiloutuneet 3 ihmisiä. Etsittäviä henkilöitä kutsutaan maalimiehiksi. Henkilöhakualueen koko kasvaa koeluokittain. Alueen keskilinja on merkitty ja ohjaaja kulkee tätä merkittyä linjaa pitkin ohjatessaan koiran etsintää.

Saadessaan hajun maalimiehestä koiran tulee paikantaa haju ja ilmaista löytämänsä maalimies, joko haukkumalla tai tuomalla ohjaajalle rulla, merkiksi löytyneestä maalimiehestä. Haukkumalla ilmaisevan koiran tulee pysyä maalimiehen välittömässä läheisyydessä ja haukkua siten, että ohjaaja vaivattomasti löytää koiran luo. Rullalla ilmaiseva koira ottaa maalimiehen löydettyään, kaulapannassaan roikkuvan rullan suuhunsa ja vie rullan ohjaajalle, joka kytkee koiran taluttimeen ja käskee koiran palata maalimiehen luo.

Haun harjoitteluun tarvitaan koulutusryhmä, joka kokoontuu yhdessä kouluttamaan koiria etsintään. Jokainen ryhmän jäsen kouluttaa ryhmässä omaa koiraansa, mutta toimii myös toisille maalimiehenä. Kokeessa tuomari arvostelee koiran ja ohjaajan yhteistyötä ja erityisesti koiran halukkuutta etsintään ja maalimiesten ilmaisuun.

Viestikoe (PAVI), koulutustunnus VK1-3

Viestin harrastaminen edellyttää kahta ohjaajaa, joten sen parissa voi yhdellä koiralla osallistua koiran kouluttamiseen kaksi perheenjäsentä. Viestikokeessa koira juoksee maastossa, kahden ohjaajan välillä. Viestirata mitataan ja merkitään vaihtelevaan metsämaastoon ja sen tulee olla mahdollisimman suora, jotta oikaisemisilta vältytään. Radan pituus on ensimmäisellä matkalla aina 1 km, lisäksi matkaan tulee ns. jäljestämisosuus, joka pitenee luokittain. Myös juoksuosuuksien määrä kasvaa luokittain.

Koirat lähetetään matkaan kolmen minuutin välein ennalta arvotussa järjestyksessä. Kokeessa koiran on työskenneltävä lähtökäskyn saatuaan täysin itsenäisesti. Sen on lähdettävä vauhdikkaasti eikä se saa taipaleella häiriintyä metsäneläimistä, marjastajista tai muusta häiriöstä mitä se matkan varrella saattaa kohdata. Kokeessa koirien aikoja verrataan toisiinsa ja nopeimman ajan juossut saa eniten pisteitä. Koiran suorituksessa myös sen käyttäytyminen lähetyspisteessä vaikuttaa lopputulokseen.

Kilpailulajina viesti on parhaimmillaan erittäin mielenkiintoinen ja jännittävä koemuoto, josta koirat ohjaajineen saavat varmasti kilpailuviettinsä tyydytetyksi. Lajin harrastajien keskuudessa henki on hyvä ja innostava, joten uudet koirat ohjaajineen ovat lämpimästi tervetulleita tämän harrastuksen pariin. Huolellisella koulutuksella ja pitämällä koira hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa, sekä olemalla pitkäjännitteinen ja rohkeasti neuvoa kysyvä, on jokaisella asiasta kiinnostuneena hyvät mahdollisuudet menestyä.

Etsintäkoe (PAEK), koulutustunnus EK1-3

Etsintäkokeen maasto-osuus koostuu jäljestä, henkilöhausta, esineruudusta, pudotetun esineen noudosta ja tarkkuusetsinnästä. Etsintäkokeessa riittää haastetta myös ohjaajalle. Vaikka yksittäiset osat tuntuvat helpohkoilta, on koiran hallittava osasuoritukset hyvin ennen kohtuullistakaan menestymisen toivoa.

Kilpailumuotona etsintäkoe sopii jokaiselle palveluskoirarodulle ja kaikenikäisille koirille. Sen osasuoritukset eivät yksittäin ole fyysisesti kovin vaativia, joten vanhakin koira selviytyy niistä, kun osaa levähtää aina odotteluaikana. Nuorelle koiralle laji opettaa malttia ja pitkäjännitteisyyttä, kuten ohjaajallekin. Monen eri lajin yhtäaikainen opettaminen vaatii kouluttajalta tavallista suurempaa selkeyttä ja johdonmukaisuutta koulutuksessa. Lajin monivaiheisuus ja vaihtelevuus on innostavaa ja hyvin palkitsevaa.


Tekstit on lyhennetty Palveluskoiraliiton lajiesitteestä.
Lisää tietoa palveluskoiralajeista: www.palveluskoiraliitto.fi